Luumäen Karhut -suvun historiaa

Luumäen pitäjän Heikkilän kylästä löytyi jo 1600-luvulta talo no 1 (Karhu), jonka isännän Jöranin (Yrjö) jälkeläisten juurista nykyinen sukuseura on lähtöisin. Sukututkimuksessamme on seurattu myös tyttärien jälkipolvia. Mielenkiintoista oli havaita joissakin tapauksissa sukujen yhtyvän muutaman sukupolven jälkeen. Tämä oli tyypillistä maalaispitäjissä, jossa aviopuoliso etsittiin usein naapurikylästä. Tällöin suku levisi etupäässä Luumäen eteläosiin kuten Suoanttilaan, Himottulaan, Toikkalaan, Husulaan, Heimalaan, Nokkalaan jne. Viimeksi mainitusta kylästä muutettiin myös avioliiton kautta Miehikkälään, josta löytyy runsaasti sukuun kuuluvia.

Koska Luumäen kirkko sijaitsi lähellä (alle 10 km) Karhun taloa, löytyi Haimilan Pappilasta rengin tai piian paikka monelle Heikkilänkylästä Karhun talosta lähteneelle. Joku pääsi myöhemmin jopa torppariksi Pappilan maille. Myöhemmin muuttoliikettä esiintyi myös Lappeen, Sippolan, Säkkijärven ja Valkealan suuntiin.

Isonjaon aikaan 1840-luvulla Karhun kruunun ja perintötalon pinta-ala oli noin 470 hehtaaria, jossa viljeltyä peltoa noin 38 ha. Isojaossa, joka päättyi 1852, tila jaettiin siten, että Elias Eliaanpoika ja Iisak Salomoninpoika saivat kumpikin kolmasosan tilasta ja Aatami Matinpoika sekä talon vävy Aatami Pätärinen puoliksi yhden kolmasosan. Myöhemmin tilat ovat siirtyneet eri omistajille muun muassa ostojen kautta, ja samalla ne ovat yleensä pienentyneet pinta-alaltaan. Mainittakoon, että vuonna 1900 Uutelan ja Mäkelän tilat siirtyivät Fredrik ja Emanuel Strandmanille (Karhu-sukua), koska edelliset omistajat eivät olleet maksaneet verojaan. Uudet omistajat ostivat tilat verot maksamalla.

1870-luvulla Riihimäki – Pietari -radan rakentaminen toi työpaikan monelle radan läheisyydessä asuvalle. Osalle työtä löytyi varmaan jo radan rakentamisen aikaan, mutta ennen kaikkea radan valmistumisen jälkeen. 1900-luvun alussa Taavetin aseman henkilökunta oli kirkonkirjoissa omana Rautatiealueena erotettuna Marttilan kylästä. Täältä löytyi runsaasti esi-isiämme lähinnä Taavetin asemalta mutta myös radan varren ratavartijoista. Myös Taavetin aseman topparoikassa esiintyi sukulaistemme nimiä.

Vaikka esi-isämme olivat pääasiassa talonpoikia, torppareita tai käsityöläisiä, toi rautatie työpaikkoja aina 1950-luvulle saakka. Työtä löytyi Luumäen kunnan alueen lisäksi myös Viipurista, ja etenkin toisen maailmansodan jälkeen Kouvolasta.

Suvun historiikki löytyy Luumäkeläinen Karhun suku -sukukirjasta, joka julkaistiin 22.7.2006 pidetyssä sukujuhlassa.